Juttuni Kauppalehdessä 21.8.2014:
Selvitystemme
mukaan keskimäärin 60% työajasta kuluu muuhun kuin pitäisi.
Joka
kuudennella 80% työajasta menee haaskuuseen. Samaan aikaan työpäivät
ovat
pitkiä, emme osaa riittävästi palautua, uuvumme ja sairastumme. Valtakunnassa
peräänkuulutamme lisäksi kilpailukykyä, tuottavuutta, entistä tehokkaampaa
julkista sektoria ja kasvua. Käsissämme on kansallisen katastrofin ainekset.
Ajanhallinta
tulee nähdä kokonaisvaltaisesti. Se on kilpailukykymme perustaa. On mahdotonta
menestyä, mikäli teemme vääriä asioita. Nykyisellään työpäivät ovat monilla
täynnä tuottamatonta sälää. Keskeytyksiä tulee liukuhihnalta. Tällöin on vaikea
ajatella selkeästi. Tilannetta pahentavat tämän päivän addiktit kuten erilaisten
mobiililaitteiden taukoamaton räplääminen.
Pyritään
siis käyttämään valtaosa työajasta työmme ja organsiaatiomme kannalta
tärkeisiin tehtäviin. Kiireetön tuottavuus on hyvä tavoite.
Kun saamme
enemmän aikaa tärkeille asioille, nousee tuottavuutemme väistämättä. Samalla
paranee työn mielekkyys ja työhyvinvointi. Tuottavuus ja työhyvinvointi
liittyvät selvästi yhteen, mutta ne eivät ole ensisijaisesti toistensa
seurauksia. Niillä on siis yhteinen alkusyy. Kun työyhteisössä keskitytään
tärkeisiin asioihin, syntyy itseään voimistava positiivinen kierre.
Mitä
seuraa, kun saamme alussa kuvatut luvut 40% tärkeään ja 60% muuhun vaihtamaan
paikkaa? Tuottavuuden nostopotentiaali
on valtava
Tuloksellista
työtä estää ja häiritsevät kymemnet eri tekijät. Niistä puolet on itse
aiheutettuja ja siten periaatteessa helposti korjattavissa. Loput liittyvät
organisaation toimintaan, strategiaan, prosesseihin, johtamiseen ja
vuorovaikutussuhteisiin. Hyvän organisaation tunnuspiirteitä ovat kirkas
perustehtävä, töiden järkevä organisointi ja jämäkkä johtaminen. Niihin voi
yhtälailla vaikuttaa, muttä tällöin tarvitaan myös johtoa avuksi. Positiivinen
muutos lähtee joka tapauksessa yksittäisistä ihmisistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti