Joulunajan terve ihmismieli

David Richon kirjassa Kuinka olla aikuinen ihmissuhteissa (Basam Books 2012) esitetään terveen ihmismielen huonevertaus. Terve ihmismieli asuu huoneessa, jossa on ovet kaikkiin neljään pääilmansuuntaan. Terveys edellyttää tuulettumista kaikkien ovien kautta.

Itäisestä – auringonnousun – ovesta elämään tulee sisään uusia asioita. Läntisestä ovesta poistuu vanhoja asioita. Pohjoisesta ovesta tulee sisään elämään vakautta tuovia asioita ja eteläisestä ovesta luovuutta edistäviä asioita. Itse päätät, mitä asioita nämä ovat.

Vertaus on yksinkertainen ja toimiva. Aikamme ongelma on, että vain itäinen ovi on kunnolla auki. Ähkyä syntyy, kun mistään ei osata luopua. Paikoilleen jäädään, kun eteläinen ovi on kiinni.

Joulunaika on perinteitä täynnä. Ne velvoittavat. Kavereita ja sukulaisia pitää huomioida. Päälle tulevat vielä lahjahankinnat, ruuat ja joulusiivoukset.

Aloitetaan joulunajan terveen ihmismielen huoneen tuulettaminen heittämällä länsiovesta pois kaikki turha. Jos traditioita on liikaa, lopetetaan osa tai laitetaan ainakin tauolle. Jätetään joulusiivous alkuvuoteen.  Laitetaan valot himmeämmälle ja kynttilöitä palamaan. Lahjoja voi ostaa halutessaan läpi vuoden. Tällöin ne yllättävät ja tuottavat iloa. Karsitaan joulupöydän antimet puoleen. Jätetään viinit, viinat ja oluet ostamatta. Vietetään joulu tällä kertaa itsekseen ilman sukulaisia tai ystäviä. Puhelimensa voi myös sulkea.

Uutena asiana itäovesta voidaan tuoda sisään jotain, mutta vasta kun länsiovesta on lähtenyt riittävästi vanhaa ulos. Olkoon uutena vaikka perinteisen jouluaterian korvaaminen ohrapuurolla tai kiinalaisella ruualla. Myös oman asenteensa voi uudistaa. Nautitaan tekemisestä ja tunnelmoidaan ilman suorituspaineita. Jos traditioita ei ole, luodaan joku uusi ja varmasti oma.

Jos lapsille lahjoja on tullut jo ostettua, avataan ne jouluaattona hitaasti ja yksitellen. Jokainen voi vuoronperään antaa toiselle lahjan. Tällä yksinkertaisella periaatteella oma aattoillan vietto aikanaan huomattavasti rauhoittui ja lahjoista osattiin olla kiitollisia – verrattuna pakettien raivoisaan avaamiseen ja lasten loppukiukutteluun siitä, että tässäkö kaikki oli.

Luovuutta jouluun voi tuoda tekemällä jotain, mitä koskaan aiemmin ei ole tehty: kävely kaupungilla myöhään jouluaattoiltana, metsäretki joulupäivänä, kaupunkiloma Berliinissä, joulun vietto kesämökillä, itselle oudon kirjan lukeminen tai vanhan klassikkoelokuvan katsominen.

Olkoon jouluun vakauden tuojana hyvä joulumieli ja kiireetön rauhoittuminen aattoaamusta Tapanin jälkeiseen päivään..

Nyt on jo aatonaatto. Jos tuli puuhattua jälleen liikaa, koetetaan ensi vuonna uudella otteella.

Dorkan näköinen joulupukki - kukahan mahtaa olla?

Itsensä johtaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan

Itsensä johtaminen koskee meitä kaikkia uraansa aloittavasta eläkkeelle jääviin, nörtistä toimitusjohtajaan, reskontranhoitajasta talousjohtajaan.

Se on haastavaa, koska se kattaa koko elämän ja jatkuu läpi elämän. Maailma muuttuu.

Ihmiset ympärillämme muuttuvat. Työmme muuttuu. Elämäntilanteemme muuttuvat.

Tulemme uusiin tilanteisiin aina aloittelijoina.

Itsensä johtaminen on vanha asia, mutta se pitää päivittää nykypäivän todellisuuteen.

Meidän on oltava oma-aloitteisia ja aktiivisia samalla pitäen huolta jaksamisestamme.

Hyvän elämän rakentaminen edellyttää laajaa ymmärrystä ja pitkäjänteistä toimintaa.

Itsensä johtamisen pomo on tietoinen minä.

Sen takana on tiedostamaton ja sillä puolella tapahtuu paljon - tietoiseen verrattuna miljoonakertaisesti. Kun tiedostamattomalle antaa aikaa, nousee sieltä tietoisuuteen

hyvä asioita – ihan huomaamattamme. Kun sille ei anna aikaa, olemme tukossa.

Pitkään kokemukseen pohjaavassa uudessa ja dynaamisessa itsensä johtamisen

OHPI-mallissa (olen hyvä pomo itselleni) tietoinen minä ohjaa kahdeksaa eri osa-aluetta.

Elämän suunta on strategian tekemistä itsensä kanssa. Se on haaveiden ja mahdollisuuksien pohdintaa ja päätöksiä.

Ajanhallinta luo järkevän perustan kaikelle tekemiselle. Hyvä tavoite on kiireetön aikaansaavuus.

Oppiminen on elämän suola ja sokeri. Siitä ammennamme itseemme energiaa ja innostusta.

Vuorovaikutus tuottaa iloa tai tuskaa. Voimme itse vaikuttaa kumpaa enemmän.

Aikaansaavuus perustuu käytännön johtamiseen. Ratkaisukeskeisyys, järkevät tavoitteet ja asioiden pilkkominen hallittaviin osiin auttavat.

Fiksuilla työtavoilla ratkaiset kulutatko suurimman osan työajastasi säheltämiseen vai järkevään, aikaansaavaan tekemiseen.

Fiksun vapaa-ajan salaisuus on suunnittelun puute. Sitä kannattaa opetalla, jotta kykenee oikeasti rentoutumaan.

Kaikki muuttuu, siksi pitää myös osata uudistua. Mielenkiintoiset asiat löytyvät uusilta vesiltä, kaaoksen ja järjestyksen rajaseudulta.

Itsensä johtaminen on Ajantiedon erikoisteema 2016. Olen hyvä pomo itselleni -koulutus löytyy täältä.

Ei on kaunis sana

Omaa eläkkeellejääntipuhetta kannattaa pohtia jopa vuosikymmeniä etukäteen. Työkavereille on mukava viimeisen työpäivän koittaessa kertoa siitä, kuinka työ on ollut palkitsevaa ja työkaverit mukavia. Puheen pohtiminen reilusti etukäteen auttaa ohjaamaan elämää haluttuun suuntaan.

Koulutukseeni osallistunut kertoi tarinan henkilöstä, joka täysin palvelleena - eläkkeelle jäädessään - haukkui sekä työkaverit että työnantajan. Kyse oli ahkerasta ja tunnollisesta vuosikymmeniä puurtaneesta työntekijästä, joka ei ilmeisestikään ollut osannut sanoa työssään ”ei”. Kilteille ja samalla osaaville ihmisille kertyy vähitellen liikaa töitä. Aluksi asia voi hivellä omaa itsetuntoa. Liika on kuitenkin liikaa ja v-käyrä alkaa vähitellen nousta. Purkautumiskanavan ollessa tukossa tulee räjähdys ennen pitkää. Se voi suuntautua sisään tai ulospäin. 

Ei-pelko on pelkoa kohdata toisen reaktio.

Reilu vuosi sitten (Viisas ajanhallinta 16.9.2014) jo kertaalleen pohdin ei-teemaa. Tässä kymmenen ohjetta: 

1. sano aina asiasta, toista arvostavasti
2. valmistaudu perustelemaan ei (töissä)
3. kaikkea ei tarvitse perustella (yksityisyyden suoja, oma koskemattomuus)
4. sano ei ajallaan
5. käytä minä-puhetta
6. sano ei jämäkästi ja kohteliaasti (”ei kiitos” ”kiitos ei”) ja ilman kiihtymystä
7. ei voi olla myös ehdollinen ja liittyä asioiden tärkeysjärjestykseen tai ajoitukseen
8. sano ei, jos vaarana muuten on ylilupaus
9. sano ei vain kun siihen on tarvetta
10. varmista, että toinen on sinut ymmärtänyt

Ei on elämän tärkein suojasana. Se kannattaa opetella sanomaan myös itselle. Sitä sopivasti käyttämällä pääsee vähitellen keskittymään tärkeisiin asioihin ja oppii varaamaan niille sopivasti aikaa.

Lunta jälleen odotellessa