maanantai 18. elokuuta 2014

Piru irti työpaikalla



Olen tavannut googlailla uusien kirjoitusteni otsikoita pohtiessa, mitä vastaan tulee.
”Piru irti työpaikalla” tuli löytyi täsmälleen yksi kirjoitus. Kirjoittaja oli harrastanut seksiä naistyökaverinsa kanssa. Tämä oli ruvennut miestä asialla nyt kiristämään. Neuvoja kirjoittaja oli saanut runsaasti. Kiristäjästä pääsee tietysti eroon, jos pystyy asian oman kumppaninsa kanssa ottamaan puheeksi. Kumppanin reaktio on sitten toinen juttu.

Miten muuten voi olla piru irti työpaikalla? Mitä asialle voi tehdä?

Huono pomo on monen ihmisen kärsimyksen ja ahdistuksen lähde. Esimies voi olla liian lepsu tai autoritäärinen. Hän ei tyypillisesti osaa kuunnella, keskittyä tai organisoida. Hän ei ole kiinnostunut ihmisistä. Hän voi olla osaamaton tai tietää liikaa yksityiskohdista. Hyvän pomon ominaisuudet voi kiteyttää yhteen sanaan: hän on jämäkkä. Siitä olen kirjoittanut blogiini 13.5.2014. Huono pomo saattaa olla kehittymiskelpoinen, jos kykenee ottamaan vastaa rakentavaa palautetta ja osallistumaan avoimeen dialogiin. Moni ei kykene, jolloin asiasta pääsee eroon vain pomoa tai työpaikkaa vaihtamalla. Pomon vaihtoon saattaminen on vaikeaa, mutta joskus kannattaa mieluummin taistella kuin paeta.

Luonnehäiriöiset pystyvät rakentamaan työpaikasta helvetin. Kysessä voi olla esimies mutta myös kollega tai oma alainen. Luonnehäiriöisten tunnistamiseksi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen. Kaikki epämukavat piirteet eivät ole luonnehäiröitä. Suuri vääryys tehdään leimaamalla ihmisiä väärin perustein. Luonnehäiriöitä on lukuisia eri tyyppejä, vaikka viimevuosina eniten on puhuttu narsisteista. Syynä on ehkä heidän kohtuullisen hyvä menestys pomomarkkinoilla, mitä ei voi sanoa esim. estyneen henkilön persoonallisuushäiriöstä. Häiriöiden tausta on kaukana lapsuudessa ja ne ovat tyypillisesti juurtuneet syvälle ja laajalle persoonaan. Selviytymisvaihtoehdot ovat samat kuin edellä. Lähdet itse tai joku toinen lähtee.

Piru on irti myös silloin, kun työpaikka uhkaa mennä alta ilman omaa syytä. Tosin tällöin tilanne on selvästi edellisiä lohdullisempi. Yhden asian loppuminen johtaa aina jonkun toisen asian alkamiseen. Tilanne voi olla otollinen henkilökohtaisen välitilinpäätöksen tekemiseen. Voi pohtia elämäänsä: arvojaan, asenteitaan, tietoja, taitoja, kokemuksia ja kontakteja. Niiden avulla voi yrittää kiteyttää asiat, joissa on oikeasti hyvä. Niiden varaan rakentuvat omat mahdollisuudet, jos loton täysosuma -tyyppisiä ei lasketa mukaan.

Työssä palaa loppuun, jos tekemistä on liikaa ja samalla omat vaikutusmahdollisuudet  heikot. Töitä voi olla liikaa itse aiheutettuna ja oman työyhteisön takia. Kannattaa pohtia, mikä tilanne on. Sitä saa korjattua muutamalla omien töiden priorisointia, vähentämällä aikaa tuhlaavia turhia töitä. Töiden tärkeyden ja kiireellisyyden tunnistaminen auttaa.
Myös esimiehen kanssa tulee keskustella.

Listaa voi vielä jatkaa, mutta otan enää yhden. Saatat itse olla se, joka päästää pirun irti.  Oletko kenties yliherkkä tai ylihuolehtiva ihminen, joka näkee ongelmia sielläkin missä niitä ei oikeasti ole? Mikä on stressinsietokykysi? Millä keinoin pystyt rauhoittamaan itsesi ja lopettamaan asioiden murehtimisen? Ajatteletko, että elämä on kurjaa, koska kuitenkin kuolemme. Osaatko olla kiitollinen kokemistasi asioista ja toiveikas tulevaisuuden suhteen? Osaatko nauttia elämän hetkistä tässä ja nyt?

Mitä ovat oman elämäsi pirut?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti