Kiire ?

Aikanaan opiskellessani Otaniemessä pikkujoulukaljoittelu Dipolissa venähti tosi pahasti. Tyttöystävä oli tehnyt meille illallisen, mutta miestä ei kuulunut kotiin eikä kännyköitä vielä ollut. Muutama tunti myöhässä luvatusta tajusin vihdoin tilanteen ja lähdin juoksemaan Jämeräntaipaleen kotia kohden. Aika lähellä määränpäätä tuli joku vastaan ja kysyi mihin matka. Kotiin, sori en nyt ehdi puhua. En huomannut heti, että kysyjä oli minua etsimään lähtenyt tyttökaveri.

Mitä tästä voi oppia? Kiire on usein itse aiheutettua. Huomio kiinnittyy aluksi vääriin asioihin, kunnes on jo myöhäistä. Kun kiire on päällä, ei ehdi ajatella. Kun asiat menevät mönkään, tulee paha mieli. Eikä saa juoda liikaa olutta.

Kaiken tietävä Wikipedia toteaa, että kiire on jännitteinen tila, jolla on suhde aikaan.Se on henkilökohtaisesti koettu rasittava tunne siitä, että on toimittava liian nopeasti. Kiireinen ihminen on jatkuvassa ylivirittyneisyyden tilassa, vaikka tämä stressitila on tarkoitettu vain hetkellisiin suorituksiin. Kiire on suhteessa toimijan kykyihin. Ei siis ole kyse kiireestä, mikäli taitava käsityöläinen osaa tehdä nopeasti esineen. On esitetty, että kiireen tunne syntyy, koska tiedonvälitys on nopeutunut, ajanmittaus ja aikataulut tarkentuneet sekä kilpailu kasvanut. Edelleen kiirettä on perusteltu syynä sille, että työtä ei ole voitu organisoida tehokkaasti.

Elämäni aikana olen törmännyt monenlaisiin ihmisiin. Huomaan arvostaneeni eniten niitä, jotka ovat olleet levollisia ja kiireettömiä. Jotkut näistä olivat kivunneet omalla urallaan huipputehtäviin. He ovat ilmeisesti osanneet tehdä asioita oikein.

Jussi Ruokomäki oli keksinyt muutaman vuoden takaisessa blogikirjoituksessaan kiireen todellisiksi syiksi turhamaisuuden ja laiskuuden - halun osoittaa kiireellä omaa tärkeyttään ja toisaalta haluttomuuden puolustaa omaa aikaa. Ymmärrän pointit.

Jos elämä on liian kiireistä ja haluaa oikeasti tehdä asialle jotain, suosittelen aluksi pohtimaan syitä. Onko kiire itse aiheutettua vai ulkoa ohjattua? Tyypilisesti kyse on molemmista. Oletko pohtinut asioita niiden kiireellisyyden ja tärkeyden näkökulmista? Oletko pohtinut järkevien työtapojen käyttämistä työn tekemiseen? Mitä asioita voit karsia elämästäsi? Miten suunnittelet ja organisoit elämääsi?

Tuttavani kertoi kokemuksensa amerikkalaisesta sankarikulttuurista. Työpäivät ovat pitkiä ja lomat lyhyitä. Työn tekeminen on kaoottista säheltämistä. Asiat eivät oikein suju. Tarvitaan sankarityöntekija tai johtaja, joka sitten pistää asiat kuin ihmeen kaupalla järjestykseen. Pian sama meno kuitenkin jälleen jatkuu. Samaan olen itsekin törmännyt.

Ei siis toimita kuten esimerkin ihmiset vaan tehdään asiat viisaammin.

Hellepäivää Louhivedellä ilman kiirettä