tiistai 24. maaliskuuta 2015

Viisasta ajanhallintaa pohjoisen hangilla



Vuosi on kulunut siitä, kun viimeksi olimme Lapin hangilla. Odotus loppuu huomenna, kun vaimon kanssa yötä vasten autolla Enontekiölle suuntaamme. Metsäsukset, rinkat, ahkio, teltta, pyssy jne. mukana riekkometsälle.

Pohjoisen keväthanget koukuttivat minut alunperin jo kouluikäisenä, kun hiihtolomilla olimme Pallas-Ounas –tunturin maastoissa. Aivan uusi ulottuvuus asioihin syntyi reilut kymmenen vuotta sitten, kun oli alkanut harrastaa myös metsästystä. Talvinen Ylä-Lapin riekkojahti on parasta, mitä sillä alalla tiedän.

Mutta mitä tekemistä tällä on viisaan ajanhallinnan kanssa?

Lapissa kännykkä on kiinni. Älypuhelimen kanssa se on erityisen helppoa, koska akut menevät hetkessä tyhjäksi ja kenttä ei riitä. Oma 10 v vanha nokialainen kyllä toimii, mutta kiinni on sekin. Pystyy elämään viikon päivät vapauden tunteen vallassa. Tunne on aito, mutta vapaus toki illuusio.

Hangilla hiihtäessä pää on kevyen tuntuinen. Alitajunta työstää rauhassa asioita. Voi antaa itsensä olla puhumattomassa flow-tilassa hiihtoon ja luonnon tarkkailuun keskittyen. Umpihankihiihto metsäsuksilla nostaa sopivasti pulssia. Tasaista rasitusta kestää useita tunteja ja loppuviikosta vielä pitempään.

Maailman tapahtumat jäävät taka-alalle. Viime vuonna viikon radiohiljaisuuden jälkeen iltapäiväuutisten ensimmäinen liittyi Ukrainaan ja toinen ISIS-järjestön tekemisiin. Kolmatta en nyt muista, mutta samaa linjaa sekin edusti. Isot asiat pysyvät tiedotusvälineissä sitkeästi, eikä pienistä kannata välittää.

Lapissa on mukava nauttia olutta, viinia ja väkevääkin. Mutta yhtä lailla mukavaa on juoda vain teetä.
Tälläkin kertaa taidetaan keskittyä vihreään teehen ja aistien valppaana pitämiseen. Riekon kätkätys aamun sarastaessa, kun itse on jo virkeä sykähdyttää ja pistää metsämieheen vauhtia.

Teltta-  ja autiotupamajoituksessa päivän kulku on jotain seuraavaa:

Ylös aamun sarastaessa. Vaatteet päälle, aamupalaa ja suksille. Hiihtelyä voimien mukaan 5 – 8 tuntia.
Välillä hieman juotavaa, mutta ei varsinaista ruokailua kuivahedelmia, -lihaa ja pähkinöitä lukuunottamatta. Takaisin tukikohtaan. Varusteiden kuivattelua, ruuan laittoa, keskustelua voimien mukaan ja illan hämärtyessä takaisin nukkumaan. Unta 10 – 12 tuntia ja sama jatkuu.

Riekkomiehen vaimo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti