Kuvitellaan työyhteisö, jossa kaikki
työntekijät hallitsevat omat tehtävänsä ja nauttivat työstään. Useissa tapauksissa
ollaan tästä valovuoden päässä.
Omien työtehtävien hallinnalla tarkoitan tässä niitä työhön ja
työyhteisöön liittyviä asioita, jotka kelvollinen perehdytysprosessi opettaa
uusille työntekijöille. Uusien
työelämätaitojen sekä ammattiosaamisen oppiminen on vielä sitten asia erikseen.
Asiat ovat todennäköisesti muuttuneet siitä, kun vanhat työntekijät ovat
perehdytyksensä saaneet. Mikäli se on jäänyt tekemättä tai vajaaksi, ei onneksi
ole koskaan liian myöhäistä asiaa korjata.
Henkilötasolla tilanne on vaihtelevasti yksilöllinen. Sosiaalisesti
taitavat, avoimet ja motivoituneet työntekijät pitävät itsekin huolta työarjen
osaamisestaan. Entä sitten ne, jotka eivät kehtaa paljastaa osaamattomuuttaan? Eivät
kysy vaikka pitäisi eikä kukaan tule neuvomaan.
Perinteisen määritelmän mukaan perehdytys tarkoittaa työnantajan
työsuhteen alussa järjestämää
koulutuskokonaisuutta, jossa tutustutaan työtehtäviin ja yritykseen.
Tuoreemman määritelmän mukaan perehdytys on pitkäkestoinen ja vuorovaikutteinen
prosessi, jossa luodaan edellytykset ja halu menestykselliseen työskentelyyn
yrityksessä (Lähde: Lauri Luoto, blogikirjoitus, Psycon).
Työntekijöiden riittävä osaaminen kannattaa selvittää eikä elää luulojen
varassa. Jatkotoimet päätetään, kun
faktat ovat pöydällä.
Työyhteisön tuloksellisuus edellyttää ainakin sitä, että kaikki tuntevat
sen perustehtävät ja ovat niihin sitoutuneita. Keskeiset työmenetelmät ja
apuvälineet tulee hallita. Ajanhallinnan ja töiden priorisoinnin perusteet niin
ikään. Sitoutumista edesauttaa, kun ymmärtää oman työnsä liittymisen laajempaan
kokonaisuuteen. Myös työyhteisön yhteisten pelisääntöjen tuntemus auttaa, mikäli
ne on määritelty.
Asiasta lähiaikoina lisää Ajantiedon uudessa koulutuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti