Elämäntaitoalgoritmit – 10 hyödyllistä arkeen

Tietotekniikan ja tekoälyn yhteydessä on viime aikoina puhuttu paljon algoritmeista. Niillä tarkoitetaan yksityiskohtaisia kuvauksia tai ohjeita siitä, miten jokin asia tai tehtävä suoritetaan.

Taustoittaessani tätä kirjoitusta törmäsin Tomi Nukarisen viisaaseen blogiin Evolutiivinen hyvinvointi, jonka yhdessä kirjoituksessa ”Ihminen on algoritmi: hyvän elämän viisi perusperiaatetta” oli asiaa pohdittu: ”Jos ihminen on algoritmi, nousee esiin kysymys: mitkä ovat universaaleja, biologisen algoritmin ominaisuuksia? Näitä perustavaa laatua olevia ominaisuuksia on nähdäkseni ainakin viisi: tarkoitus, stressi, itsetuntemus, etsintä ja keskittyminen.” Kannattaa lukea Tomin perustelut.

Arjen algoritmit

Itselläni oli kuitenkin mielessä hyvin arkiseen elämään liitettävät asiat. Algoritmien kriteereinä ovat yksinkertaisuus ja konkreettisuus.

Algoritmit ovat siinä järjestyksessä, kun tulivat mieleen. En niitä halua laittaa tärkeysjärjestykseen. Jotkut niistä ovat helpommin ja nopeammin toteutettavissa (1, 3, 6, 7, 9) kuin toiset (2, 4, 5, 8, 10). Mutta kaikkiin voi halutessaan omilla päätöksillään vaikuttaa. 

Hyvän elämän algoritmit

Ruoka: syö epäsäännöllisen säännöllisesti, kaikkea ja monipuolisesti (Nassim Talebin inspiroima)

Parisuhde: pidä huolta, että rakastelujen määrä on riitojen määrää suurempi (Daniel Kahnemanin inspiroima)

Lepo: nuku keskimäärin kahdeksan tuntia yössä, tai niin paljon kun oikeasti tarvitset

Työmäärä: tee näkyvää työtä enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Työn merkitys: tee pääosin työtä, jota rakastat

Vapaus: varaa itsellesi ainakin kaksi villiä, ennalta suunnittelematonta, päivää joka viikko

Ihmiset: ole muiden seurassa läsnä, myötätuntoinen ja kuunteleva

Asenne: erota faktat mielipiteistä, kunnioita muita ja hae ratkaisuja

Oppiminen: nauti siitä, että joka päivä opit jotain uutta

Syvin olemus: olemme biologialtamme metsästäjä – keräilijöitä. Ilmennä sitä joka päivä jotenkin.

Tilanneäly auttaa ajanhallinnassakin

5 syytä, miksi tilanneäly on työelämän tärkein taito

Tilanneäly

Tilannetajua vaaditaan tilannekuvan muodostamiseen. Tilanneälyn avulla tilannekuvasta vedetään oikeat johtopäätökset ja toimitaan järkevällä tavalla. Tilanneälyn hyödyntäminen tarkoittaa siis tilanteeseen sopivaa ja tietoista toimintaa. Sen avulla parannetaan vaikkapa aikaansaavuutta ja ihmissuhteita.

Ajankäyttö

Viisaan ajanhallinnan myrkkyä ovat jatkuvat keskeytykset. Pahimmillaan ne estävät työn aikaansaavuuden täysin. Puolusta omaa häiriötöntä työn tekemistä ja pyri tekemään aloittamasi työt loppuun. Näin tilanne ennen pitkää rauhoittuu ja pääset aikaansaavan kiireettömyyden moodiin.

Ratkaisukeskeisyys

Kerää asiaan liittyvät faktat. Puntaroi ja testaa niitä ja valitse lupaavimmat vaihtoehdot. Paras tietämäni uravinkki liittyy tähän: älä koskaan esitä pomollesi pelkkiä ongelmia vaan haasteita, jotka olet tunnistanut ja joihin olet jo pohtinut ratkaisumahdollisuuksia.

Työtavat

Kokoukset ovat päätöksiä varten ja workshopit ajatuksen lentoa ja ideoita varten. Asiantuntijatyössä voidaan löytää kymmenkunta erilaista työtapaa, joiden älykäs, tilannekohtainen ja monipuolinen käyttö johtaa tuloksiin.

Kohtaaminen

Tilanneälykäs henkilö on tietoisesti läsnä oleva ja myötätuntoinen. Hän rakentaa luottamusta ja positiivista henkeä. Hän on sosiaalisesti taitava, ymmärtää ihmisten erilaisuuden ja kohtelee kaikkia kunnioittavasti.

Oppiminen

Tunnista vahvuutesi ja heikkoutesi. Muuta oppimistarpeet järkeviksi toimenpiteiksi.

Paras aika elämässä

Matti Nykäsen kuolemattomat lausahdukset ovat outoja tautologioita tyyliin "Elämä on laiffii" tai ” "Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!".

"Elämä on ihmisen parasta aikaa" on kuitenkin, ehkä vahingossa, oikeasti syvällinen. Nykäsen filosofiaa seuraten voinee päätellä, että elämä on koko ajan ”parasta aikaa”. Hän ei ota kantaa erikseen ikään tai elämäntilanteeseen.

Kuoleman jälkeinen elämä on puhtaasti uskonasia. Se mikä jää on siis elämä. Jokaisella se on yksilöällinen ja ainutkertainen. On lopulta omissa käsissä päättää, miten siihen suhtautuu.

Mitä tiede sanoo?

Tiede-lehden nyt jo vuosia vanhassa artikkelissa (9.3.2009) käsiteltiin onnellisuuden tekijöitä. Se kumosi joitain tyypillisiä oletuksia. Miehet ja naiset ovat suurin piirtein yhtä onnellisia. Iällä ei ole merkittävää vaikutusta. Rahakaan ei tee onnelliseksi. Ei edes objektiivinen terveydentila näytä vaikuttavan, vaan se miten asian itse, subjektiivisesti kokee.

Omaan elämään positiivisesti vaikuttavia tekijöitä olivat uppoutuminen (Flow), vapaaehtoinen itsensä kehittäminen, itsenäinen työ, ystävät ja muiden auttaminen. 

Mikä tökkii?

Viimeisen 20-vuoden aikana maailma on yhdessä suhteessa oikeasti muuttunut.

Internetin, somen ja älypuhelinten kautta olemme synnyttäneet kollektiivisen ähkyn aikakauden. Käymme ylikierroksilla. Emme osaa mitoittaa tekemisiämme oikein. Olemme pääosin jossain muualla, emme oikeasti läsnä.

Kohdataan

Yksi asia voi olla aika yleispätevä ratkaisu paras aika -kysymykseen. 

Parasta aikaa elämässä on se, kun kohtaamme kanssaihmisiämme läsnäolevasti, aidosti ja myötätuntoisesti. Ja se kun välillä saamme olla vaan yksin ja ihan rauhassa.

Paras aika on nyt

Lopetan kaikkitietävästä vauva.fi -sivuston vastauksista inspiroituneena. Keskustelu alkoi kysymyksellä, jonka toistan nyt sukupuoli- ja ikäneutraalisti muotoiltuna: Mitä järkeä on meidän yli x-kymppisten elämässä?

”Minä koen, että kumppanini arvostaa minua enemmän kuin nuorempana ja haluaa vähän liikaakin. Työelämässäkin koen saavani nyt kokeneena enemmän arvostusta kuin nuorena … Koen olevani erittäin tärkeä lapsilleni sekä ikääntyville vanhemmilleni nyt x-vuotiaana. Sukupuolestani osaan myös nauttia enemmän kuin koskaan … hyvä parisuhde jossa ei tarvitse kärsiä samanlaisista epävarmuuksista ja mustasukkaisuuden puuskista kuin nuorempana … iän myötä elämä ei muutu huonommaksi, vaan päinvastoin, aina vaan paremmaksi.”