Viisas ajanhallinta on tilanneälyn osa-alue

Tätä edellinen Viisas ajanhallinta -postaus on elokuulta 2018. Teeman kouluttamista olen koko aika jatkanut, mutta samalla sisällyttänyt sen osaksi vielä laajempaa Tilanneäly -käsitettä.
Tilanneäly-kirjoituksia löytyy Ajantieto-blogista  ja koulutuksia sekä valmennuksia Ajantiedon ohjelmasta.

Sadan postauksen sisällön voi kiteyttää seuraavaan ajatukseen:

Luovu turhasta  ja keskity siihen, mikä on sinulle arvokasta.

Mikä on muuttunut 25 vuodessa

Aika tarkalleen 25 vuotta sitten muutimme Saksaan. Suomessa oli vielä lama syvimmillään.

Olin hieman aiemmin saanut uuden huippuläppärin, jossa oli värinäyttö. Pieni tosin. Hinta 36 000 markkaa eli tuollaiset 5 000 euroa. Työpaikoilla oli tietokonepäätteitä ja erillisiä PC-pöytäkoneita. Kannettavat puhelimet olivat vielä raskaita ja kömpelöitä. Niiden käyttöä vasta opeteltiin. Palaverit olivat rauhattomia, kun jollain oli koko aika puhelu meneillään. Ei vielä hokattu, että aina ei tarvitse puhelimeen vastata.

Saksassa kaikki toimi. Hitaasti ja tavallaan. Auton joutui rekisteröimään uudelleen, kun asuinpakka vaihtui. Yksi työpäivä siinä meni virastossa jonottaessa ja rekisterikilpiä teettäessä. Prosessi oli hyvin määritelty, äärimmäisen hidas ja manuaalinen.

Muuttuuko mikään oikeasti?

Perspektiiviä asioille löytyy Juhana Torkin kääntämässä juuri julkaistussa Senecan kirjassa Elämän lyhyydestä (Otava 2018). Siinä oli mainioita kuvauksia kahden tuhannen vuoden takaisesta kiireestä ja sen välttämisestä. Asiat olivat hämmästyttävän ajankohtaisen oloisia. Rooman valtakunnan aikaisen ylimystön elämässä on yllättävästi selviä yhtymäkohtia nykyisen tavallisen kaduntallaajan elämään.

Jokainen sukupolvi on tavallaan kokenut maailman muuttuvan. Kuitenkin viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut muutos on ollut melkoinen. Aivan erityisesti viimeiset kymmenen vuotta.

Hieman huvitti, kun keski-ikäinen mies kertoi Linkedinissä kokeilevansa viikon ajan vanhan kännykän käyttöä ilman nettiyhteyttä ja somea. Haloo. Ensimmäiset älypuhelimen tulivat elämäämme vuonna 2007 ja elettiin sitä hyvin ennen niitäkin. 

Viisi merkittävää muutosta 1993 - 2018

1.

Vertailuryhmien koko on kasvanut radikaalisti. Aikanaan sellaisena toimi oman pihapiirin porukka tai saman koulun tai työpaikan ihmiset. Nyt koko maailman samanhenkiset ihmiset. Tilanne ahdistaa monia, koska vertailukohdat karkaavat pilviin. Tavallisen hyvä ei ole enää mitään.

2.

Keskeytysten määrä on noussut järjettömäksi. Tsekkaaminen on jatkuvaa minuuttien, jopa sekuntien, välein toistuvaa. Keskittymiskyky ja mielenrauha ovat mennyttä.

3.

Samanmieliset on helppo löytää. Tyhmyys kuitenkin tiivistyy homogeenisessa joukossa. Suppeat ja harhaiset mielipiteet vahvistavat toisiaan. Rakentava dialogi on mahdotonta, kun erimieliset ruvetaan näkemään vihollisina tai heidän olemassaoloaan ei edes oman heimon kuplassa huomata.

4.

Suomessa on nykyisellään reilut 2,6 miljoonaa kotitaloutta. Niiden keskikoko on kaksi henkilöä. Suurin ryhmä ovat yhden henkilön kotitaloudet.  Yhteisöllisyys siis rakentuu jonkin muun kuin perhe- tai sukulaisuussuhteiden varaan.  Sukupolvet ovat eriytyneet toisistaan. Tämä muutos on jatkunut jo hyvin pitkään. Voi kuitenkin hetken miettiä, mitä se oikeastaan yhteiskunnallemme merkitsee. Yksinäisyys kasvaa epidemian tavoin.

5.

Puhumme paljon yhteisöllisyydestä, mutta olemme kuitenkin yltiöyksilöllisiä, hedonistisia ja narsistisia. Elämme elämäntaito-oppaiden, kuntosalien, selfieiden ja yksilöllisyyttä korostavien someryhmien kulta-aikaa maailmassa, joka on periaatteessa vapaampi kuin koskaan, mutta kuitenkin samalla meistä klooneja tuottava.

Vuoden 1993 muotia

Elämäntaitoalgoritmit – 10 hyödyllistä arkeen

Tietotekniikan ja tekoälyn yhteydessä on viime aikoina puhuttu paljon algoritmeista. Niillä tarkoitetaan yksityiskohtaisia kuvauksia tai ohjeita siitä, miten jokin asia tai tehtävä suoritetaan.

Taustoittaessani tätä kirjoitusta törmäsin Tomi Nukarisen viisaaseen blogiin Evolutiivinen hyvinvointi, jonka yhdessä kirjoituksessa ”Ihminen on algoritmi: hyvän elämän viisi perusperiaatetta” oli asiaa pohdittu: ”Jos ihminen on algoritmi, nousee esiin kysymys: mitkä ovat universaaleja, biologisen algoritmin ominaisuuksia? Näitä perustavaa laatua olevia ominaisuuksia on nähdäkseni ainakin viisi: tarkoitus, stressi, itsetuntemus, etsintä ja keskittyminen.” Kannattaa lukea Tomin perustelut.

Arjen algoritmit

Itselläni oli kuitenkin mielessä hyvin arkiseen elämään liitettävät asiat. Algoritmien kriteereinä ovat yksinkertaisuus ja konkreettisuus.

Algoritmit ovat siinä järjestyksessä, kun tulivat mieleen. En niitä halua laittaa tärkeysjärjestykseen. Jotkut niistä ovat helpommin ja nopeammin toteutettavissa (1, 3, 6, 7, 9) kuin toiset (2, 4, 5, 8, 10). Mutta kaikkiin voi halutessaan omilla päätöksillään vaikuttaa. 

Hyvän elämän algoritmit

Ruoka: syö epäsäännöllisen säännöllisesti, kaikkea ja monipuolisesti (Nassim Talebin inspiroima)

Parisuhde: pidä huolta, että rakastelujen määrä on riitojen määrää suurempi (Daniel Kahnemanin inspiroima)

Lepo: nuku keskimäärin kahdeksan tuntia yössä, tai niin paljon kun oikeasti tarvitset

Työmäärä: tee näkyvää työtä enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Työn merkitys: tee pääosin työtä, jota rakastat

Vapaus: varaa itsellesi ainakin kaksi villiä, ennalta suunnittelematonta, päivää joka viikko

Ihmiset: ole muiden seurassa läsnä, myötätuntoinen ja kuunteleva

Asenne: erota faktat mielipiteistä, kunnioita muita ja hae ratkaisuja

Oppiminen: nauti siitä, että joka päivä opit jotain uutta

Syvin olemus: olemme biologialtamme metsästäjä – keräilijöitä. Ilmennä sitä joka päivä jotenkin.

Tilanneäly auttaa ajanhallinnassakin

5 syytä, miksi tilanneäly on työelämän tärkein taito

Tilanneäly

Tilannetajua vaaditaan tilannekuvan muodostamiseen. Tilanneälyn avulla tilannekuvasta vedetään oikeat johtopäätökset ja toimitaan järkevällä tavalla. Tilanneälyn hyödyntäminen tarkoittaa siis tilanteeseen sopivaa ja tietoista toimintaa. Sen avulla parannetaan vaikkapa aikaansaavuutta ja ihmissuhteita.

Ajankäyttö

Viisaan ajanhallinnan myrkkyä ovat jatkuvat keskeytykset. Pahimmillaan ne estävät työn aikaansaavuuden täysin. Puolusta omaa häiriötöntä työn tekemistä ja pyri tekemään aloittamasi työt loppuun. Näin tilanne ennen pitkää rauhoittuu ja pääset aikaansaavan kiireettömyyden moodiin.

Ratkaisukeskeisyys

Kerää asiaan liittyvät faktat. Puntaroi ja testaa niitä ja valitse lupaavimmat vaihtoehdot. Paras tietämäni uravinkki liittyy tähän: älä koskaan esitä pomollesi pelkkiä ongelmia vaan haasteita, jotka olet tunnistanut ja joihin olet jo pohtinut ratkaisumahdollisuuksia.

Työtavat

Kokoukset ovat päätöksiä varten ja workshopit ajatuksen lentoa ja ideoita varten. Asiantuntijatyössä voidaan löytää kymmenkunta erilaista työtapaa, joiden älykäs, tilannekohtainen ja monipuolinen käyttö johtaa tuloksiin.

Kohtaaminen

Tilanneälykäs henkilö on tietoisesti läsnä oleva ja myötätuntoinen. Hän rakentaa luottamusta ja positiivista henkeä. Hän on sosiaalisesti taitava, ymmärtää ihmisten erilaisuuden ja kohtelee kaikkia kunnioittavasti.

Oppiminen

Tunnista vahvuutesi ja heikkoutesi. Muuta oppimistarpeet järkeviksi toimenpiteiksi.